juhaniharjunharja

Lapista demilitarisoitu maakunta

Kansalaisaloite Suomen valtiovallalle

Viime aikoina on taasen nostettu puheenaiheeksi "suursotaharjoitukset", mitkä syystäkin aiheuttavat monella tapaa mieliharmia ja erilaisia pelkotiloja Suomen kyvystä säilyttää rauhaa rakastavan ja sotilaallisesti puolueettoman maan mainetta ja taitoa toimia konfliktien ulkopuolella sotkeutumatta ulkomaailman aggressioihin. Jotta maamme maine ja kyky toimia ristiriitoja ratkovana ja aggressioita vähentävänä voimana, on Suomen syytä nostaa pitkästä aikaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin puheenaiheeksi demilitarisoidut alueet maalmanrauhaa tukevina alueina.

Meillä on Ahvenanmaan maakunta vankkana esimerkkinä siitä, että demilitarisointi on aina mahdollista ja aina myös suotavaa. Ahvenanmaan maakunta esimerkkinä Suomen on nyt syytä ryhtyä muodostamaan Lapin maakunnasta vastaavaa demilitarisoitua aluetta rauhoittamaan samalla koko Pohjois-Kalottia militarismin tyhmyydeltä. Toki tulli ja rajavartiosto voidaan säilyttää, mutta muutoin Suomi voi neuvotella EU-maana olemaan erinomaisena esimerkkinä EU:n rauhantahtoisesta luonteesta; EU:nhan piti olla myös suuri rauhanprojekti. Suomi voi samalla neuvotella asian myös muiden naapurivaltioiden, Venäjän ja Norjan kanssa. Tästä Lapin demilitarisoinnin toimeenpanosta ja kansainvälisestä tunnustamisesta Suomi voi neuvotella myös USA:n kanssa, jolloin asia voidaan nostaa helposti myös YK:n agendalle.

Kun Lappi saadaan sitten demilitarisoiduksi alueeksi ihan kansainvälisin säädöksin, Suomen puolustusvoimien rahoitusta voidaan samalla järkevöittää ja luopua noista yltiöpäisistä ja hölmöistä miljardien sotavälinehankinnoista niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Kun Lapin demilitarisoitu alue on samalla YK:n kansainvälisessä hoidossa vankoin sopimuksin, voivat naapurivaltiot omien rajojensa sisällä yksissä tuumin huolehtia siitä, että Suomen Lapin rajoja ei loukata, ei maalta, mereltä kuin ilmastakaan. Ei synny myöskään mitään sotilaallista tyhjiötä nykyisen sotilaallisen tyhmiön sijaan.

Esitän tämän aloitteeni Suomen eduskunnalle, hallitukselle ja presidentille toimeenpantavaksi hankkeeksi näin maakuntauudistusten  alla.

Utsjoella 24.04.2018

Juhani Harjunharja

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku 31. joulukuuta 2017 oli 29 500 henkeä,[2] ja sen ainoa kaupunki on hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaa on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta.

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään.

Ahvenanmaan sijainti Ruotsin ja Suomen välisellä reitillä on vaikuttanut sen historiaan. Viikinkiajalta on runsaasti arkeologisia jäänteitä. Ruotsalaiset rakensivat sinne 1300-luvun lopulla Kastelholman linnan, joka oli Kastelholman linnaläänin keskus. Venäjä rakensi saarille Bomarsundin linnoituksen, joka myöhemmin tuhoutui Oolannin sodassa. Sodan jälkeen saaret demilitarisoitiin. Vuonna 1920 Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle eikä Ruotsille. Maakunta sai laajan itsehallinnon.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ainoa säästö kohdistuisi Inarin, Sodankylän, Rovaniemen ja Tervolan kuntiin, jotka menettäisivät lujasti työpaikkoja. Samalla nuoren Utsjokisen asevelvollisen matka palveluspaikkaan kasvaisi melkoisesti. Ellei siis demilitarisointi tarkoittaisi myöskin Lapin nuorukaisten vapautusta palveluksesta.

Mutta yksi ongelma ei ratkeasi. Suomi suvereenina valtiona olisi edelleen vastuussa alueensa koskemattomuudesta myös mahdollisen kalottia koskevan kriisin aikana. Sodankylän ja Rovaniemen varuskunnat perustettiin kylmän sodan aikana estämään Natoa sekä Varsovan liittoa käyttämästä Lappia taistelutantereenaan. Eli olisi edelleen varauduttava puolustamaan Lappia, ihan kuin valmistaudumme kriisissä puolustamaan Ahvenanmaata. Aseet olisi siis edelleen hankittava ja miehet koulutettava. Missä siis säästö?

Pohjanmaan neljä maakuntaa on jo tavallaan demilitarisoitu. Jäljellä on enää joku hassu varikko ja esikunta, sekä satunnaista harjoitustoimintaa. Eipä Suomen puolustusbudjetti ole sen ansiosta pienentynyt...

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Kari Haapakangas. Toki noikin voidaan ajatella, mutta asevarainen maanpuolustus on vain yksi ja usein varsin tehoton tapa puolustaa maata, kuten meidän itsenäisyyden ajan kaikki sodat ovat siitä todisteena alkaen vuodesta 1918.

Tämä jo yli 70 vuotta kestänyt rauhantila perustuu monille erityisesti kansainvälisesti tunnustetuille sopimuksille, niin kahden keskisinä kuin monen keskisinäkin. Pariisin rauhansopimus on ollut siitä yksi merkittävimmistä. Toki on ETYK ja ETYJ, joiden varaan on asetettu monia tehtäviä ja toki toiveitakin. Ja paljon, paljon muita YK:nkin alaisia sopimuksia.

Ahvenanamaan maakunnan esimerkki on myös erityinen osoitus, miten kansallaisin ja kansainvälisin sopimuksin asiat voidaan hoitaa mahdollisimman kestävällä ja rauhaa rakentavalla tavalla.

Mitä sitten tulee noihin varsukuntiin ja niiden työllistäväksikin katsottuihin tapauksiin, voidaan näitä edelleen käyttää, mutta aivan muuhun kuin asevaraiseen toimintaan. Diplomatian aakkosten kanssa painiminen on yksi erittäin merkittävä tehtävä, johon näitä varuskuntia vodaan käyttää. Rauhankasvatus järkiperäisenä tehtävänä kuuluu kaikille ikäluokille ja erityisesti nuorille, jotka näin tulevat huomaamaan elämän tärkeimmän joukkomittaisen tehtävän: rauhan, ystävyyden ja yhteistyön diplomatian. Se kyllä työllistää ihan varmasti ihmisiä ja vähentää turhuuksien asevarustelua! Lappi ei tarvitse sotilaallista tyhmiötä...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#6

Järkevästi sinä kirjoitat koko ajan. Kiitos.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Kannatan ehdottomasti,ruotsin ja norjan lappi mukana,samoin murmansk ja kaikki venäjän sotilastukikohdat myös alempaa mukaan,sitten se olisi reilua 1

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Jari Pirppu. Tämä olkoot osana koko Lapin demilitarisoinnin projektia!

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Demilirisoinnillahan ei ole sota aikana mitään merkitystä, mutta näin voisimme toki keskittyä tärkeän Etelä-Suomen puolustamiseen.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Kari Helstamo. Niinhän se toki pakkaa olemaan, mutta mehän emme tarvitse mitään "sota-aikoja", koska maallamme on niistä ihan riittävästi karvaita ja verisiä kokemuksia alkaen aina vuodesta 1918. Rauha, ystävyys ja yhteistyö jälleen sille agendalle, jolle maamme jo runsas 70-vuotinen rauhantila on rakentunut.

Käyttäjän KariHelstamo1 kuva
Kari Helstamo

Emme tietenkään kaipaa sotaa ja jos olemme varmoja, ettei sellaista tulekaan, niin lienee syytä luopua koko armeijasta välittömästi.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja Vastaus kommenttiin #9

Niin Kari, eiköhän sekin tule tässä jossain vaiheessa ajankohtaiseksi - siis ainakin tuon asevaraisen tapauksen osalta...

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#5

>........ voisimme toki keskittyä tärkeän Etelä-Suomen puolustamiseen.

ooo

Niin.... mutta minkälaista hyökkäystä vastaan?

Käyttäjän MattiAalto kuva
Matti Aalto

Hyvä ajatus.

Hankkeen pohjatyöksi tarvitaan Naton kauttakulkusopimuksen lakkauttaminen tai vähintään uudelleen määrittäminen mm. Lapin osalta, eikä olisi pahitteeksi myöskään poistaa sopimukseen muiden tarkoitusperien ohella kirjattu HYÖKKÄYS.

Asian saanee eduskunnan käsiteltäväksi jos sieltä löytyy vähintään 10 kansanedustajaa jotka moittivat ministerien toimia sopimuksen muodostamisessa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos opastavasta kommentistasi Matti Aalto! Tuo kauttakulkusopimus on asia, joka tässä samalla on hoideltava toiseen uskoon. Koetan puhutella noita kansanedustajia lisää. Osa on jo asian lukenutkin, mutta ei se tähän jää. Olen sen verran tosikko, jotta koetan tätä hommaa jatkaa ja edistää erityisesti eduskunnan foorumeilla. En panisi pahakseni, jos asia nousisi esiin vappumarsseillakin... :) Ja voisihan tuota painetta edeuskuntaan laittaa muutkin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jospa ensin järjestät Vladimir Putinin kanssa demilitarisoinnin alueelle 1500 km itään Suomen rajasta, hänen väitettyään jo Kultarannassa kameroiden edessä kolmesti, että Venäjä muka on vetänyt joukkonsa sinne. Kun tämä on verifioitu asiaankuuluvasti, voidaan edetä aloitteesi osalta. Kamenkan ja Alakurtin varuskunnat voidaan lopettaa heti alkajaisiksi.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Hannu Mononen. Kun asia etenee, niin eiköhän tuokin seikka tule tavalla toisella huomioiduksi.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Sain s-postiini oheisen kommentin, joten laitan sen myös tähän:

"Kannatan ajatusta lämpimästi ja muistutan, etteikö ITÄVALTA ole vähän samoilla linjoilla ulkopolitiikassaan.
En nyt puhu demilitarisoidusta Itvävallasta mutta eikö Itävalta ole kuitenkin ulkopolitiikassaan
keskittynyt olemaan konfliktien ulkopuolella ja rakentamaan rauhanomaista toimintaa
myös allekirjoittamalla kansainvälisen ydinaseiden kieltosopimuksen.
Nythän tilanne on se, että Venäjän ja USA:n allekirjoittaman ydinaseiden rajoitusohjelma raukeaa
vuonna 2021. Tuolloin siis Suomi sotaharjoittelee kansainväliseen tyyliin eikä tällä hetkellä ole tiedossa, että
valtiovaltamme päättäjät olisivat kovin merkittävästi liputtaneet ydinaseista luopumisohjelmaa.
Hiljaa vaan lusmuillaan jossain näkymättömissä poteroissa.

Vielä jos Trump länsimaisen arvoyhteisönsä tukemanaa vaatii Pohjois-Korealta yksipuolista ydinaseista luopumisohjelmaa niin epäilen, ettei se onnistu.

MarjaLeena Niiranen"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset