juhaniharjunharja

Jäämerenradat

Aikoinaan Lapin vasemmistonkin ajatuksena oli saada suurin osa maanteiden kaukoliikenteestä raidevetoiseksi. Perusteluina olivat niin ympäristö kuin liikenteen turvallisuutekijät sekä ihmisille että eläimillekin. Nähdäkseni nämä perusteet eivät ole mihinkään kadonneet. Päinvastoin. Maantiestön kasvavat sekä lähi- että kaukoliikenteen määrät ja erityisesti rekkojen paino- ja pituuskasvut panevat ihan vakavasti ajattelemaan sitä, etteikö osa tästä olisi monella tapaa turvallisinta siirtää raiteille. Näin siis ihmisten ja luonnossa liikkuvien eläintenkin kannalta ajatellen.

Kattava raideliikenneverkko Lapissakin saattaisi edistää ympäristöasioiden osalta myös elinkeinojen kehitystä monella tapaa turvallisempaan ja käyttöystävällisempään suuntaan. Mutta jotta näin tapahtuisi, olisi nyt Lapin väestön mielestäni oltava kehitystyössä aktiivisesti mukana omine ehdotuksineen ja ideoineen aina päätöksien tekoon asti.

Liikenneministeriön julkistamat eri vaihoehdot ovat mielestäni monella tapaa kiinnostavia eivätkä sinällään toisiaan poissulkevia. Vaikka ehkä liikenneministerin kannanotto saattaa siltä joidenkin mielestä vaikuttaa. Missä aikajärjestyksessä näiden vaihtoehtojen tarkemmat selvitystyöt olisi hyvä tehdä, on asia,  johon lappilaiset kautta maakunnan voisivat jo nyt ottaa laajemmastikin kantaa. Samalla voisi tulla esiin mahdollisia muitakin vaihtoehtoja tai hankelisäyksiä itse koko maakunnan kattavaan raideliikkenneverkostoon. 

Tokihan 3 miljardia noin äkkiseltäänkin ajetellen on todella iso raha, mutta jos suhteutetaan asiaa vaikka nyt noihin sotakalustojen hankintoihin, joihin ollaan upottamassa jälleen kymmeniä miljardeja vain sen tähden, että joitakin asevaraiseen elämään tykästyneitä "pelottaa", saadaan näille raideliikenneasioillekin reaalisempi suhdeluku. Ulkomailta hankittavat sotakalustot eivät tuo mitään kannattavuutta  kansantalouteemme. Tilanne raideliikenteen suhteen on sentään vallan toinen: se tuo jo suunnittelun ja rakentamisen vaiheessa tuloa kansantalouteen mm. paljon kaivattujen työpaikkojenkin johdosta. Koska raideliikkenne on pysyvä kansantalouden infrastruktuurin kehittämisen investointi, sen varaan on lappilaisenkin helpompi turvautua, mikäli haluaa kehittää myös nykyisiäkin elinkeinoja - jopa porotalouskin huomioiden: kauppa se on joka kannattaa. Ja kauppakin tarvitsee hyvät logistiset ratkaisut.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

https://yle.fi/uutiset/3-10109092

Ministeriö: Jäämeren radan selvittäminen jatkuu Kirkkoniemen reitillä – hinta-arvio lähes kolme miljardia euroa

Jäämerelle Suomesta vievää ratayhteyttä aiotaan selvittää reitillä, joka päättyy Norjan Kirkkoniemeen. Liikenneministeriö julkisti selvityksen eri linjauksista iltapäivällä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Vaihtoehdot ovat jo selvillä ja ministeriö on Kirkkoniemen kannalla. Milläs kannalla sinä olet?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi ja kysymyksestäsi Antero Ollila. Tuo Kirkkoniemi-vaihtoehto ei nyt juuri olisi se ensimmäinen, mutta jostakin on lähdettävä liikkeelle. Mietintää ja tutkintaa on vielä harjoitettava kaikkien osalta. Voi olla, että muitakin ideoita vielä löytyy, kun asioita katsotaan muunkin kuin vain lyhyen tähtäimen rahallisen "kannattavuuden" osalta. Liikenteen ympäristö- ja turvallisuutekijät on mielestäni syytä katsoa laajemmin ja mietittävä näiden "kannattavuus". Minkä hintainen on ihmiselämä liikenteessä?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Osaisiko joku sanoa, miten monta junavaunullista päivässä syntyy vientituotteita Sodankylän pohjoispuolella?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Leo kysymyksestäsi. Rekkarallista päätellen useita. Toki se tarkoittaa myös tuontia rajojen takaakin. Kun suurimmat rekat nostetaan raiteille, löytyy kummasti noita vaunullisia. Ja turvallisuus liikenteessä paranee.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Voi huokaus. Harjunharjallekin tiedoksi, että elinkeinoelämä ei hyödy radasta juuri mitään, pois lukien radan rakentajat ja kaivosteollisuus.

Jos haluaa kehittää elinkeinoelämän (tai Lapin) logistisia ratkaisuja, voi sen 3 miljardia lapioida huomattavasti kannattavampiinkin kohteisiin.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos huokauksestasi Tomi Solakivi. Keino elää ja elinkeinoelämä, liikenteen turavallisuustekijät on myös syytä ottaa huomioon. Raskaan liikenteen nosto raiteille voi tässä suhteessa olla keinolle elää varsin merkittävä asia. Saattaapa olla, että elinkeinoelämäkin sen ymmärtää pidemmän päälle.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kannattavuusarvio on muuttunut perusteiden muuttumisen takia. Aiemmin rata on arvioitu kannattavaksi.

Itse tyytyisin "köyhän miehen" versioon, eli edullisempaan vaihtoehtoon jatkamalla rataa Kolarista Tromssaan. Tämä vaihtoehto jättäisi poronhoitoalueet rauhaan, samoin kuin saamelaisten vaalimat kulttuuriarvot. Narvikin vaihtoehto olisi halvin, mutta myös hyödyt pienimmät.

Matkailu kuuluu laajeneviin elinkeinoihin, ja ainakin Enontekiön kautta Tromssaan rakennenttuna raidevaihtoehto houkuttelisi matkustajia. Nytkin junat ovat matkailun sesonkiaikoina täpösen täynnä Kolariin asti mihin junalla pääsee.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Tuure Piittinen. Ehdotuksesi on ihan hyvä perusteluineen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset