juhaniharjunharja

Konfliktinhakuista seikkailupolitiikkaa erityisesti puolustusministerillä

Uusi Suomi:
Jussi Niinistö Suomen valmiudesta: "Täällä eivät pienet vihreät miehet käyskentele vapaasti"

Suomen nykyisen perusporvarihallistuksen ulko- ja turvallisuuspolitiiikka näyttää olevan edelleenkin tiukasti seikkailupolittisen sotaministeri Jussi Niinistön hallussa, vaikka istuvalla, tosin nyt vaalityötään käyvällä presidentti Sauli Niinistölläkin luulisi olevan sanansa sanottavana näihin asioihin. Ainakin noin periaatteessa.

Toki on helppo ymmärtää, että hallituksen siniseksi ryhmäksi itseään tituleeraava persuista karannut ministeriryhmä haluaa olla esillä hinnalla millä hyvänsä. Uhka- ja pahakellohan se kauas kuuluu, lienee ryhmän syvin periaate päästä ensinnäkin median kautta politiikan näyttämöille ja toisakseen myös niihin maamme ulkopuolisten militanttien pöytiin, joissa isoja konflikteja synnytetään ja sitten ratkotaan - miten ratkotaan.

Tällainen konfliktinhakuisuus ei tietenkään ole nyt eikä historiallisesti mitenkään ihan outo ilmiö suomalaiseksikaan puolustus-, turvallisuus- ja ulkopoliittiseksi toiminnan ilmiasuksi: ihan vuoden 1918 kansalaissodan verileikeistä aina 40-luvun Hitler-sekkailuihin ja siitä sitten nykyhallituksen toimin lanseerattujen useiden pienempien ja suurempien ylikansallisten sotaharjoittelujen pullisteluhuumaan saakka. Oudolla tavalla sotien jälkeinen rauhaan panostava Suomi on nyt ajautunut aseleikkeihin, missä ulkomaiset sotajoukot saavat noin vain vapaasti ja joskus ihan kutsustakin harjoitella maihinnousuja Suomi-neidon hameenhelmoissa.

Siis ulkomaiset sotajoukot saavat harjoitella maihinnousuja maahamme! Mutta mutta,  miten tämä istuu tuohon sotaministerin uholausuntoon "miesten käyskentelystä" noin yleensäkin?  Pikkasen älytöntä touhuahan tämä on nykyhallitukselta ja erityisesti tuolta sotaministeriltä, vai mitä sanotte arvon lukijani? Eikös tässä istuta meidänkin housuillamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan konfliktien tuleen? No onneksi meillä on edelleenkin sellaiset naapurit, jotka osaavat itsekin katsoa, mikä on aitoa turvallisuutta luovaa politiikkaa meihinkin nähden: rauhanpolitiikkahan se rauhan takaa, ei mikään pyssyuskovainen konfliktinhaku. Jospa tuo Jussikin asian näin joskus ymmärtäisi - tosin taitaa olla juuri nyt niin, että toivo se on turhakin toivo...

devil


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kuinka Harjunharja kykenee mielessään kääntämään todellisuuden sen negatiiviksi?

Miten Harjunharja pystyy näkemään Venäjän uhrina vaikka todellisuudessa Venäjä on ainoa epävakauttaja ja aggressori Euroopassa?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Mika Riikonen.

Miten sitten Riikonen kykenee mielessään kääntämään todellisuuden illuusioksi? Hän tuntenee tuon itse parhaiten? Toisaalta on mielenkiintoista nähdä ja lukea, kuinka Riikonen näkee Harjunharjan nähneen Venäjän uhrina, vaikka Harjunharja ei sitä itse nähnyt? Todella mielenkiintoista - mutta niihän ne illuusiot pakkaavat aina olemaan. ;)

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Kansalaissodassa tai oikeammin Vapaussodassa Neuvosto-Venäjä ja Lenin yllyttivät punaisia kapinaan ja ihan virallisesti tukivat heitä joukoin ja asein laillista hallitustamme vastaan. Nämä "verileikit" aloittivat em. ihan itse. Myös nämä "Hitler-seikkalut" olivat itänaapurimme ansiota, kun ajoivat Suomen Saksan rinnalle.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Jori Kajanto. Vaikka olikin nyt juuri puhetta tästä perin innokkaasta "sotilaspoika" Jussi Niinistön sooloiluista, toki voin siinä sitten silmäillä sekä kansalaissotaaeli luokkasotaa, sisällissotaa, vapaussotaa tai miten kukin haluaa asiaa nimetä oman poliittisen mentaliteettinsa mukaan.

Hitler-seikkailutkin voi toki panna pelkästään naapurin kontolle, mutta kyllä siinä samalla unohtuu, miten Saksa janosi muunmuassa Petsamon nikkeliä jo ihan tuossa 1900-luvun alkukymmenistä alkaen. Hitler sai sitten mm. Mannerheimistä (miekantuppipäiväkäsky) ja muista häntä sympatiseeraavista apuporukan toteuttamaan sekä Suur-Saksaa että Suur-Suomea, missä Ural ja Moskovakin olivat tähtäimessä. No tämäkin "sankarivainajia" perin runsaasti tuottanut projekti kuvui kuitenkin kokoon kaikkien tuntemalla tavalla. Jotenkin tuo Jussi Niinistö tuntuu tepastelevan noilla poluilla, "joit isät astuivat". ;)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset