juhaniharjunharja

Korventuuko pallo, siis maapallo?

Juuri nyt (26.6.2014 klo 21.301) näyttää lämpömittarini ulkolämpötilaksi 5,8 c-astetta eli kelvineinä tuo olisi noin 278,7 asteyksikköä absoluuttisen nollan yläpuolella. Siis varsin selvästi lämmintä on, vaikka eihän se siltä tunnu näin keskikesällä arvioiden.

Maa kylpee Auringon loisteessa liki ikiaikaisesti, joten luulisi tuon Auringon pinnan lähes 6000 K-asteen lämmittävän Maa-emomme pintaa tuntuvamminkin. No onhan jo sentään puhuttu vuodet jos toisetkin pitkään ilmastonmuutoksesta, jonka uskotaan lämmittävän maapallon ilmakehää, maankamaraa ja vesiäkin aivan likaa: uskotaan lämpötilan kasvavan pikapuoliin keskimäärin yli äyräidensä tai ainakin yli 2 c-astetta kautta koko pallon keskimäärin ottaen. Tämän uskotaan johtavan maailman pahimpaa ympäristökatastrofiin, josta saavat kärsiä sekä ihmiset että luonto kaikkinensa.

Näin siis uskotaan ja eri valtakunnat tekevät kiireellisiä lakisääteisiäkin päätöksiä, jotta tuolta katastrofilta säästyisimme - ainakin sen pahimmilta muodoiltaan. Uskotaan, että rajoittamalla erityisesti hiilidioksidipäästöjä ja erityisesti fossiilihiilen oksidipäästöjä, voimme päästä maapallon keskilämpötilan nousussa sentään kohtuullisen vähäisille ympäristökatastrofin lämpöpoluille.

Sanotaan, että usko voi siirtää vuoriakin, ja että kukin tulkoon uskollaan autuaaksi.

Aurinko-Maa-järjestelmä muodostaa erityisesti Maan kannalta avoimen systeemin, missä Auringon sähkömagneettiset ja hiukkassäteilyn "virrat" huuhtelevat siis Tellustamme ihan jatkuvalla syötöllä päivät yöt läpeensä. Luulisi siinä tosiaan pallomme kuumuvan vähitellen onkapannun tavoin, mutta ei kun ei. Syitä tälle on useitakin, mutta fysikaalisesti ja lämpöopillisesti katsoen voimme havaita ainakin pari ehkä keskeisintä seikkaa: Maan energiasisältö (sisäenergia) pysyy kohtuullisen vakiona, koska Maa säteilee saamaansa "aurinkoenergiaa" kohtuullisen määrän takaisin avaruuteen, ja osan tästä saamastaan säteilystä mm. Maan biosfääri (elollinen luonto) käyttää omaksi työhyödykseen mm. fotosyynteesin kautta, jolloin entropia eli "huonontunut energia" tai epäjärjestys ei kasvakaan vaan päin vastoin vähenee, puhutaan negentropiasta eli järjestyksen lisääntymisestä tällaisessa avoimessa, dissipatiivisessa systeemissä. Tuo "huontunut energia" olisi toisaalta sitä lämpöä, joka kuumentaa onkapannun vaikkapa räjähdyspisteeseen.

Maapallo on myös itsekin lämpöä kehittävä järjestelmä, joten ihan "ulkoruokinnassa" Telluksemme ei ole: pallomme sisus on kuumaa plasmaa, jonka aiheuttaa osin massojen gravitaation aikaansaama paine, osin luonnolliset radioaktiiviset ainepartikkelien hajoamiset Maan sisuksessa ja osin monet muut mm. kitkatekijät Maan kiertäessä itseään ja Aurinkoa. Eikä Kuukaan ole tässä asiassa aivan "viaton".

Maan "vesiperän" nesteet ja ilmakehän kaasumassakin ovat jatkuvassa myllerryksessä ja nekin ovat monen monituisen vuorovaikutuksen alaisina. Luulisi siis, että mitään järjellistä syysteemiä tämä kaaos ei voisi synnyttää eikä yllä pitää; luulisi, että entropian kasvu olisi ajat sitten tukahduttanut kaiken pienimmänkin alun järjestyksen yrityksenkin. Mutta kuten huomaamme, näin ei ole asiain laita.

Termodynamiikan toinen pääsääntö saattaisi antaa sen vaikutelman, että Maan olisi itsestään pitänyt jäädä Venuksen kaltaiseksi elottomaksi kappaleeksi Auringon ympäristöön. Mutta niin vain Tellus synnytti alkupätsissään sellaisia kemiallisia rakenteita, jotka kykenivät organisoitumaan vuosimiljardien myllytyksessä RNA- ja DNA-molekyylisysteemeiksi; elävän organismin askeleet olivat alussa toki hatarat, vaappuvat ja lyhyet, mutta silti jollain tavoin periksi antamattomat.

Termodynamiikan ja evoluution kohtaaminen avoimissa järjestelmissä näkyy maapallolla erityisesti elollisen ja hyvin monimutkaisen järjestyksen alati uusiintuvana systeeminä: kaikki yksittäisetkin tasapainot ovat dynaamisia ja ajallisesti hetkellisiä, mutta kokonaisuudessaan elollinen järjestelmä on sitkas ja kehittyvä. Ei suoraviivaisesti, mutta ikään kuin dialektisesti vastakohtienkin kautta.

Maan "kehityshistoria" eli evoluutio näyttäisikin nyt kertovan, että ihan juuri ja nyt ei armas Maa-emomme olisi korventumassa elämälle elinkelvottomaksi, mutta kun tuo Aurinko ei ole sekään ikuinen. Muutaman vuosimiljardin päästä Auringon novavaiheen purskahdus tulee ilmeisesti väistämättä tuhoamaan Telluksen elävän luonnon kaikkinensa kiehuttamalla pallomme vedet ja elämän taivaan tuuliin. Ehkä.

Silti meidän on syytä olla jo nyt varovaisia itsemme je muun elollisen luonnon suhteen, ettemme me ihminen itse tuhoaisi luontoamme ja samalla siinä mitä ilmeisimmin itseämmekin. Ympäristömme moninainen saastuminen on ikävä tosiasia, sitä ei ole kieltäminen.

Eikä tuon hiilidioksidinkaan kanssa passaa olla kovin huoleton ja tuhlaavainen: onhan hiilidioksidi ensinnäkin ihan keskeinen elollisen luonnon ylläpitoaine veden kanssa, mutta väärä määrä tätä ainetta väärässä paikassa kääntyy luonnollekin vahingoksi. Näin ollen hiilidioksidin talteenotto ja sen käyttö sopivasti kohdennettuna vaikkapa kasvihuoneissa voisi luoda lisämahdollisuuksia ihmiskunnan ravintovarannon ylläpitoon. Hiilidioksidia on myös mahdollista konvertoida muiksi hyötyaineiksi alkaen alkoholeista aina hiilihydraatteihin saakka.

Siis korventuuko maapallo? Toivottavasti ja ilmeiseti ei ainakaan käsissämme...    smiley

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TaunoVornanen kuva
Tauno Vornanen

Eipä taida ehtiä korventua ?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Tauno Vornanen. Tuo kysymysmerkki kommenttisi lopussa on hyvä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tässä kun liipataan päivän politiikkaa ns. ilmastolain osalta, jota on viime vuosien mittaan valmisteltu ja joka on nyt kesäkuussa esitelty hallituksen rajaamana lakiesityksenä julkisuuteen, on kuitenkin vielä eduskunnan valiokuntien käsittelyssä. http://ilmastolainvalmistelu.wordpress.com/

Nyt ilmastomuutoksen torjunnan seurauksena ovat esim. Kiina ja Intia saaneet saastuttavan teollisuuden, joka on osaltaan lisännyt päästöjä globaalisti. Aikaisemmin teollisuusmaat ovat jo rajoittaneet saastuttamista ja teollisuus on itse puhdistanut ja vähentänyt päästöjä, mutta ns. globalisaation seurauksena on ollut edullisempaa siirtää tuotantoa näihin saastuttaviin maihin, jolloin esim. ilmansaasteiden osalta tilanne on maapallolla huonontunut.

Siihen nähden mitä hallitukset ovat käyttäneet varoja eri yhteyksissä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja epäonnistuneet, olisi ollut ehkä parempi säästää varoja tulvasuojeluun, kuivuuden torjumiseen yms. ja saada elinoloja paremmaksi Kiinassa ja Intiassa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos kommentistasi Jouni Aro. Juurikin noin, kuten sanoit. Yhteyttävän luonnonkin turvaaminen vaatii varoja asiallisten vesisysteemien järjestelyihin. Elinolojen parantaminen Kiinassa ja Intiassa ovat varmasti myös erittäin tärkeitä ihmisten elämän laadun ja ympäristön elinmahdollisuuden kannalta, mutta omatkin "portaamme" vaativat jatkuvaa puhdistamista ja muuta huolenpitoa. Asiat ovat ilman muuta myös maailman laajuisia, globaaleita, joten tehtävää riittää sekä pienessä että suuressa mitassa.

Toisaalta voidaan kysyä, ovatko kansaintaloudet yleensä ottaen vielä sen luonteisia, että resurssit riittävät, ja että ne suunnataan näiden asioiden suhteen oikein? Elämme tällä hetkellä maailmanlaajuisesti markkinatalouksien turbulenssissa, missä kapitalismin luonteen mukaisesti rahallisluonteisten voittojen maksimointi ja kasaaminen ohjaavat ratkaisevalla tavalla eri kansantalouksienkin varantoja. On siis hyvä esittää kysymys myös siitä, toimivatko talouden pyörät ihmiskunnan ja ympäristön hyväksi vai enemmänkin sitä vastaan? Toisin sanoen, kasautuuko varallisuus ja samalla sen tuoma talouden vallanpito muutamien harvojen ihmisten ja ihmisryhmien vallassa olevien "finanssipyhättöjen" käsiin. Kolmen T:n jakkara (Talous, Tiede ja Teknologia)saattaa näin ollen olla kovinkin vinossa kansojen ja ympäristömme istuttavaksi.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kiitos itsellesi!
Resurssien allokoinnista on siis kyse, ymmärrettävästi sodanjälkeinen Suomi tarvitsi resurssit jälleenrakentamiseen, Kiinassa resursseja tarvitaan edelleen elintason nostamiseen jne. Myös New York:in kortteleihin, ruokahuoltoon tai energiainvestointeihin sijoitetaan ennen kuin ympäristönsuojeluun omassa maassa.

Puhtaan veden osalta heräämistä on jo tapahtumassa maailmanlaajuisesti. Ymmärretään puhtaan juomaveden, kasteluveden, kalastuksen ja virkistyskäytön osalta veden merkityksen ihmiselle, yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Samaten puhdas ilma, viihtyisä asuinympäristö jne. ovat ihmiselle merkitykselliseksiä, joista ollaan myös valmiita maksamaan.

Ihmisten tulisikin itse kantaa huolta ympäristöstään, mikä tietysti edellyttää sen, että yrityksetkin kantaisivat vastuunsa ympäristön suojelemisesta. Ja niin, että maailmanlaajuisesti hoidetaan näitä asioita samoilla ehdoilla.

Toimituksen poiminnat