juhaniharjunharja

Miten käy porvarilta Varsavjanka?

Ei,  Varsajanka ei ole pörssi tai pankki Varsovassa. Eikä se ole veroparatiisi Virossakaan. Ettäkö syötävää tai juotavaa? Ei, ei sitäkään.

Jenkka? No ei ihan, mutta nyt alkaa jo polttaa porvari soma; se tosiaankin kuluu liikunnallisen musiikin piiriin. Mutta ei kiusata sinua porvari rukka tämän enempää, tämä Varsavjanka on työväenluokan taistelulaulu. Joko alkaa tulla mieleen jotain hyvä porvari?

"Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill' armoa ei, kotimaata. Koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata. Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa."

Ahaa siis jotain sentään tuli porvarin mieleen, mutta tämä taitaa olla se "Jääkärimarssi".
No senhän nyt varmaan jokainen porvari muistaa ja osaa? Jaa, että vielä laulattaisi, no
annahan poeka tulla!

"Tään maan onnen me ostimme kerran vierailta kallein hinnoin. Puolesta sen taas taistellen me nyt nousemme palavin rinnoin. On pois pilkka ja herjaus Herran syöstävä synnyinmaasta. Vannomme sen: pois petturien punapaidat ja ryssien saasta!"

No sehän tulikin pontevasti, ihan kuin Kosolan suusta. Marssihanhan se on, mutta
kuulostaa olevan enemmänkin Lapuan suunnalta, siis "Lapualaisten marssi". Aha, ja vielä l
laulattaa. Mutta jokos se Varsavjanka vihdoin löytyisi?

"Ole huoleton maa! Kuka vastustaa sinimustaa tohtisi armeijaa? Se on nostava suuren Suomen. Ei kesken katkea miesten työ, kun on tarvis tapparat miekat lyö, siks' kunnes kuoleman pitkä yö on sulkeva silmäluomen."

Tuo on kyllä "Mustapaitojen marssi", mutta hyvin tuntuu porvarilta sekin kulkevan. Vaan
ei taida tuo Varsavjanka porvarilta onnistua. Mutta ainahan minä voin hiukan auttaa.
Kuuntelepa hetken ...

"Riistäjät ruoskaansa
selkäämme soittaa
vastassa valkoinen armeija on.
Pakko on taistella kuolla tai
voittaa,
ratkaisu eessä on tunematon.
Mutta me nostamme
purppuravaatteen
taistoon mi työläiset kutsua voi.
Rohkeina puolesta veljeysaatteen
käymme ja kaikille laulumme soi.
Aatteemme ainoan
kalliin ja oikean
puolesta raatajat eespäin mars;
aatteemme ainoan
kalliin ja oikean
puolesta raatajat eespäin mars;

Olit siis sittenkin porvari hyvä kuullut tämän joskus kaukaa Vappuisin, kun vappuaaton
krapula vielä hieroi sameita aivojasi. Oikein hyvä suoritus sentään tämäkin porvarilta ...

Mutta Vappuna koko työväki ja opiskelijat vappumarsseille!

Cool


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Tästä linkistä löytyy tuo Varsavjanka sanoineen ja sointuineen:

http://www.hannusiltala.com/Laulut/VARSAVJANKA.pdf

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kyseessä on Casimir Delavignen vuonna 1831 laatima sävelmä ja runo _La Varsovienne_. Runo on omistettu Puolan marraskuun kansannousulle ja se ylistää Puolan ja Ranskan historiallista aseveljeyttä Napoleonin-sotien aikana. Kyse oli tuolloin Puolan kansallisesta taistelusta keisarillista Venäjää vastaan, eikä nykyistä työväenliikettä ollut vielä edes keksitty.

Sävelmän muokkaaminen työväenlauluksi vääristää sen alkuperäisen sanoman, ja on vähintäänkin kyseenalaista.

Mutta kun kerran vauhtiin päästiin, niin tässä kohtaa sopiikin kysyä, osaako vasemmistolainen matikan lehtori laulaa tuon kappaleen sen alkuperäisellä sanoituksella, ja mieluummin vielä puolaksi?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Jussi Jalonen kommentistasi.

Työväki on osoittanut suurta taiteellista tuntemustaan ja runollisia taipumuksiaan sävelmän suhteen ja kohentanut sen sanomaa vastaamaan enemmän nykyaikaa. Näin sävelmä on saanut uutta uskoa ja toivoa toimia työtä tekevän kansanosan runollisten taipumusten virittäjänä. Näin sävelmä ei ole jäänyt unholaan. Muistammehan miten Amadeuksenkin useita sävellyksiä elää ja innoittaa ihmisiä uusissa rooleissaankin.

Eläköön siis työväenluokan kyky ja tahto tässäkin asiassa! Ehdotan Jussilekin vappumarssille osallistumista: punalippu vain korkealle hulmuamaan!

P.s.
Tällainen vanha matikanlehtori on noviisi noissa lauluhommissa, vaikka Varsavjankaa tuolla nykysanoituksella jotenkin hyräilenkin - ehkä hiukan nuotin vierestä. Siksipä en rohkene yrittää noita ihan alkuperäisimpiä sävellyksiä ja sanoituksia puolaksikaan. Ymmärrän toki tämän puutteeni, mutta joudun tulemaan sen kanssa silti toimeen. Vallankumouksellista vappua vain! :)

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Käyhän tuo Ylen toimitusjohtaja Kiviseltäkin, vasurit yrittäköön perässä:

http://www.youtube.com/watch?v=QlWeWLzX7fE

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Seija Nylund kommentistasi.

On oiken mukavaa havaita, että piilokokoomukselainen Kivinenkin haluaa lähestyä työväkeä: eikös kokoomuksen yhtenä ajatuksena ole ollut lanseerata itsestään uusi työväenpuolue? Kun tuo porvarillisuus ilmeisesti on alkanut hiukan hävettämään?

Mutta toivotan Seijakin tervetulleeksi mukaan vappumarssille punalippujen innoittamana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Pikemminkin on vaikuttanut siltä että punaliput ovat alkaneet hiukan hävettämään kun marssijoiden rivit ovat vuosi vuodelta harvenneet.

Kukin viettää tavallaan ja hauskaa Walpuria, marssi tai ei.

Tuula Hölttä

Puolan vallankumouslaulu Varshavjanka ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi käännettynä sosialidemokraattien Työväen kalenterissa v. 1909 nimellä Taistoihin tuimiin. Laulun sanat ja sävel poikkeavat nykyisin käytössä olevista.

Alkuperäisen Varshavjankan sanat kirjoitti puolalainen kirjailija Waclaw Swiecicki palattuaan 1883 karkotusmatkaltaan Siperiasta. Melodia oli vanha ranskalaisperäinen Zuaavien marssi, jota oli laulettu vuoden 1863 kansannousussa Varsovassa. (tiedot kirjasta Saunio-Tuovinen: Edestä aattehen, Helsinki 1978)

Tässä Varshavjankan kirjassa oleva sanoitus:

”Vainoovat viimat nyt yllämme vinkuu,
synkeinten voimain työ vimmainen syö;
taistoihin tuimiin jo joukkomme sinhuu,
tummaa on eessämme taivallus vyö.
Uljaimman ylväinnä nostamme sentään
oikeusaatteen ja työn taistoviirin,
vapaus työhön min johdoin jo entää
onnensa vuoks kansat maan kautta piirin.
Taistoihin tuimiin, hei, hurmeisiin huimiin
vaateet on tunnon ja kansalliskunnon.
Kootuilla voimin, hei, tarmoisin toimin,
työkansa, käyös ain eespäin nyt vain!

Nälkään jo työläisten kuollansa täytyy,
veljet, nyt kauempi vaienta pois!
Semmoista meiss’ ei, mi taistosta häytyy,
vaiontamestuu ei kammoisa ois!
Unhoon ei haivu se, uhriks mi antauen
aatteille altisna vaaroihin väilyy,
voittomme lauluissa maineensa kantauen
miljoonain muistoissa rakkainna säilyy.
Taistoihin tuimiin…

Kansamme kärsintä kallis on meille:
tyranniruusut saa inhonnan vaan –
veljein vuo verten vuos valtansa teille,
vainoojahurmein nyt huuhdomme maan.
Surman jo saa kohta armotta aivan
tuo, loisjoukon hiellämme juovuntaretki:
kostamme sorron ja vainontavaivan,
koht’ ompi voittomme juhlaisa hetki!
Taistoihin tuimiin…”

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Tuula Höltälle kommentista ja noista historian liäyksistä sekä tuosta Varsavjankan varhaisemmasta sanoituksesta!

Oikein hyvää Vappua Tuulalle. Hulmutkoon punaliput vapumarssillasi!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset