juhaniharjunharja

Kapitalismi <-> sosialismi, dynaaminen tasapainoyhtälö

Björn "Nalle" Wahlroos tuli uudessa kirjassaan sanoneeksi jotain, joka saattaa pitää peräti paikkaansa. Itse asiassa se liittyy hänen somaan ajatukseensa korvata demokratia markkinoilla: markkinavoimainen kapitalismihan ei tarvitse varsinaista äänestämistä isoja aivoa käyttäen eli harkiten, riittää kun äänestää jaloilla, ja tämä äänestustapahan ohjautuu ihan hyvin pelkillä pikkuaivoilla, noilla kunkin yksilön omilla liikekeskuksilla.

Tuosta voidaan päätellä varsin paljon: demokraattinen sosialismi vaatii kultakin yksilötä suurten aivojen avulla työskentelyä, mutta markkinakapitalismissa riittää osoittaa ostohysteriaansa pelkillä pikkuaivoilla. Lisäksi on tunnettu tosiasia sekin, että ajatteleva työläinen on omistavan luokan painajainen. Sitä se on ollut kapitalismin ensi askelista alkaen.

Toisaalta ihmisellä nyt vain sattuu olemaan evoluution johdosta nuo isotkin aivot, joten kapitalismi tavarayhteiskuntaan syntyessään ja sitä kehittäessään joutui tuottamaan samalla oman vastakohtansa: demokraattisen sosialismin. Tämä ilmenee myös jatkuvana "työn ja pääoman" välisenä yhteiskunnallisena kamppailuna. 

Demokraattisen sosialismin ilmentymiä ovat mm. eri parlamentaariset valtio- ja kuntajärjestelmät, mutta myös osuuskunnat, joissa vallitsee henkilö ja ääni periaate. Myös  erilaiset yhteiskunnan ylläpitämät palvelujärjestelmät kuvaavat demokraattisen sosialismin olemassaoloa ja ihmisten sosiaalisen olemuksen tarvetta turvata yhteisöllisenä yksilöihmisenä olemistaan.

Kapitalismi on toki ollut tehokas markkinavetoisen tavarayhteiskunnan tuotanto- ja kulutuspuolen järjestäjä, missä työväestö on asetettu tuotantovoimaksi tuottamaan pääomalle sen jatkuvasti kaipaamaa lisäarvoa. Mutta samalla tämä kapitalismi on koko ajan pyrkinyt alistamaan työssä olevan ihmisen pelkästään tavaran, työvoimatavaran asemaan. Sen tähden kapitalismi on alun alkaen ollut ristiriidassa yhteisöllisen ihmisen sosiaalista ja samalla yksilöllistä olemusta vastaan.

Mutta tavaran tuotannossa on työläisellä siis se toinenkin asema, jota markinakapitalismi tarvitsee: pääoman kiertokulku on ollut alun perinkin voimakkaasti sidoksissa tavaran tuottamiseen kulutuksen markkinoille. Näin ollen tuottava työläinen on samalla kuluttava kuluttaja tekemiensä tavarain ja palvelujen suhteen. Ja kulutushan tarvitsee oman osansa rahajärjestelmästä, jolla arvoa on pyritty mittaamaan.

Näin olen tämä sosiaalinen ihminen näyttää olevan sidoksissa tavarayhteiskunnan työnajon ja kulutuksen jaon kautta epäsosiaaliseen kapitalismiin. Eikä tälle sidokselle näytä olevan ainakaan vielä muuta vaihtoehtoa. Toisin sanoen Suomessakin demokraattinen sosialismi eri muotoineen on dynaamisessa riippuvuussuhteessa epädemokraattiseen markkinakapitalismiin. Tasapaino vain heilahtelee tuon yhteiskunnallistaloudellisen "reaktioyhtälön" molemmin puolin: välillä se on sosialismin puolella ja välillä sitten kapitalismin.

Kuinka pitkään tämä dynaaminen yhteiskunnallistaloudellinen tasapainoreaktio jatkuu, on vaikea sanoa, mutta mitä ilmeisimmin tässä on kysymys tavarayhteiskunnan kokonaisdynamiikasta. Ja ihminen on tavaroita ja palveluja tuottava sekä kuluttava eläin.

Mutta kiitokset Björn "Nalle" Wahlroosille, kun hän on uskaltautunut paljastamaan kapitalismin perusluonnetta - vaikka ehkä tahtomattaankin.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Liberalismi>sosialismi. Miksikö?

Liberaalissa yhteiskunnassa voi olla kommunistisia yhteisöjä, mutta kommunistisessa yhteiskunnassa ei voi olla liberaaleja yhteisöjä. Siksi.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Alpi Virtanen kommentistasi.

Mitä sitten tarkoitetaan "liberaalilla yhteiskunnalla"? Nythän tuo sosialismi ei liene sama asia kuin kommunismi, mutta jos käsitämme asian talouden peristekijäin kautta, Kiinan tapaus osoittaa tämänkin asian suhteen jotain muuta, kuin mitä ehkä saatoit tarkoittaa.

Liberalismi on käsittääkseni sellainen yläkäsite, joka kuvaa mitä sitten milloinkin ja missä halutaan. Se taitaa olla perin epämääräisesti kuvattava termi kaiken kaikkiaan. Niinpä tuo "liberalismi>sosialismi"-vertauksesi ei oikein aukene minulle. Vai tarkoitatko, että liberalismista tullaan sosialismiin? Noinhan tuota nuoli-kuvausta voidaan myös tulkita.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Liberalismi on suurempi/parempi kuin kommunismi. Selite oli juurikin siinä, että toinen sulkee toisen pois mutta toisin päin taas ei. Eli vapaassa yhteiskunnassa kommunisti saavat muodostaa vapaasti kommuunejaan ja soveltaa niitä ihanteita omassa yhteisössään, mutta eivät vaatia muita "olemaan onnellia omalla tavallaan"

Onhan se vähän yläkäsite, mutta en tullut nyt ajatelleeksi muutakaan termiä. Mahdollisimman laaja vapaus muiden vastaavaa ja muita loukkaamatta. Sehän tuossa olis takana.

Suora hyppäys termeissä sosialismi->kommunismi taas tuli ihan siitä mitä ns. avoimen sosialistiset yhteiskunnat ovat maailmassa tähän asti olleet. Suomihan on tosiasiassa varsin sosialistinen yhteiskunta, mutta sitä ei valtiovalta halua ääneen sanoa, vaan ollaa "pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta". Nyt en siis viittaa tuotantovälineiden omistussuhteisiin.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Alpille tuosta liberalismista vielä hiukan: on puhuttu talouden puolella liberalismista ja ns. uusliberalimista, millä usein tarkoitetaan nykymuotoista ja monen muotoista finassikapitalismia, missä erityisesti pankki- ja rahoituspääomalle eri investointipankkeineen päivineen on annettu lähes valtioista vapaat kädet keinotella ja kasvattaa pääomaansa erilaisin rahoitusvälinen, vipusin ja vippaskonstein. Pääomia luodaan tyjästä uskon ja uskottelun voimalla.

Lehman Brothers on tästä "liberalimista" viime vuosien ehkä kohutuin tapaus: vuoden 2008 kriisikapitalismin syvä rojahdus realisoi samalla liberaalin kapitalismin vakauden rajat - jälleen kerran. Luulisi tässä pääomapandemiassa eri liberaalien bisnesenkeleidenkin havainneen jotain tämän linjan tuhovoimasta: globaalin kapitalismin rahoitusjärjestelmä on pysyvästi epävakaa ja jatkuvien kriisien järjestelmä.

Kriisikapitalismin ensi askeleet otettiin mitä ilmeisimmin jo niinkin aikaisin kuin 1630-luvulla Alankomaiden "tulppaanimanian" myötä. Tuskinpa monikaan nuoremmista "liberaaleista" edes tietää keinottelukuplien ja niitä säännöllisesti seuraavien kriisien tuhovaikutuksien alkaneen noinkin varhain kapitalismin kapaloissa.

Tokihan saattaa tuntua lotjakkaalta puhua liberalismista yhteiskuntajärjestelmänä, joka olisi jollain tavalla ylivoimainen ja inhimmillinen kaikkiin muihin nähden, ellei huomata sen olemusta erityisesti talouden puolella. Itse asiassa jo tuo historiallinen "tulppaanimania" kertoo riittävästi liberalismin olemuksesta: se on keinottelijoiden taivas - ainakin hetkeä ennen syvää kriisiä, josta eniten kärisivät aina ihan muut kuin itse keinottelijat. Vuoden 2008 tuhovaikutukset järisyttävät maailmaamme edelleenkin.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Tulppaaneihin en ota mitään kantaa. Siitä on jo niin kauan enkä tunne sitä aikaa, jos kohta kukaan muukaan elävä, vaikka kirjoistahan voi paljon oppiakin. Katsotaan siis mieluusti nykypäivään.

Itse pidän liberalistisesta aate maailmasta juuri siksi, mahdollisimman monella (jopa jokaisella) on kenenkään estämättä toteuttaa omaa elämän filosofiaansa, kunhan muistaa olla rikkomatta toisia kohtaan. Itse en pidä nykymallisesta kapitalismista, joka on hyvin kaukana vapaasta markkinataloudesta. Esimerkiksi pankkien suhteen yksi suuri ongelma on, että ne eivät ole alttiiti normaaleille markkina reaktioille. MOnissa pankeissa on otettu kohtuuttomia riskejä luottaen siihen, että näitä ei päästetä kaatumaan ja aika harva lopulta nytkään on päästetty. Vastuun ulkoistaminen on liberalismin vihollinen. Palautetaan aito riski pääoman menettämiseen sijoitustoiminnassa. Jo tämä auttaisi paljon.

Mitä tulee Lehmannnin veljeksiin,niin epäterveiden tuleekin kaatua. Ongelma on, että nykyisessä sääntelymallissa uusien kilpailijoiden syntyminen useimmille aloille on erittäin kivisen ja työlään tien takana tai jopa mahdotonta. Suomessa ruokakauppa on hyvä esimerkki. Valtion luomat rakenteet ja rajoitteet, sekä kuntien kaavoitus suosivat selkeästi suurempia yksiköitä. Vapaassa taloudessa economy of scale ei toimi loputtomiin, koska konserniin ennen pitkää tulee liikaa niitä, vain kulusarakkeen puolella näkyviä, tuottamattomia paloja. Keskittäminen ei olisi näin kannattavaa Suomessa, jos se ei olisi valtion suojeluksessa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Alpi kirjoituksestasi. On tietenkin oltava niin sinulla kuin muillakin oma oikeus valita omat mieltymyksensä ja maailmankatsomuksensa. Voit siis olla ihan vapaasti "liberalisti" tms. myös DEMOKRAATTISESSA sosialismissakin. Itse asiassa näitä liberaaleiksi kutsuttuja näkemyksiä voi olla itse asiassa kenellä tahansa.

Mutta talouden alalla on kysmys kuitenkin selkeästi asetelmasta, missä "työ ja pääoma" ovat mielestäni ja käsityskykyni mukaan tavarayhteiskuntien ne kaksi pääpoolia, jotka ovat pysyvästi ristiriidassa keskenään: ne muodostavat perustan tuotantosuhteiden kannalta tuon otsikossanikin kuvaamani "tasapainoyhtälönä". Näin ollen tässä katsannossa liberalismi kääntyy herkästi pääoman puolelle poliittisena näkemyksenä tukemaan lisäarvon kaappausta kapitalistin hallitseman pääoman ja se kiertokulun kautta.

Tämä asetelma on nähtävillä nyt erityisesti finanssipääoman globaalin vallan vaikutuksena kansojen talouksiin: siinä herkästi syrjäytyvät demokraattisesti valitut elimet parlamentteineen kaikkineen. Ja näkyvimmin ongelmat kasautuvat kansalaisyhteiskuntiin niiden resurssikatona. Yhteiskunnan taloudessa myörii samalla myös suuri moraalikatokin, kun keinottelu ja muu rosvous on näin liberaalisti legalisoitu kapitalistisesti johdettuun talouteen. Tämä on näkemykseni ja eikä se ole vain kirjoista syntynyttä.

Käyttäjän tapiotukiainen kuva
Tapio Tukiainen

Libertarianisti taitaa olla enemmän porvari kuin duunari, ainakin nykyisesä merkityksessä.

Kuten hyvin perillä olevana tiedät heidän päätavoitteensa; eli tehdään mahdollisimma vähän siihen, millä tullaan mahdollisimman vähällä toimeen.

Tosin Moam Chomsky kylläkin pitää lidertarianeina vasimmisto anarkisteina.

Libertarianeilla on kahtaalliset käsitykset liberalismista ja konservatismista USA.ssa.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Tapio Tukiainen kommentistasi.

Olen asiasta samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän Kansojenherra kuva
Tuukka Kuru

Juhani voi sitten kaikessa viisaudessaan kertoa sen, että missä sosialistisessa valtiossa työntekijän asema on ollut parempi mitä kapitalistisessa järjestelmässä?

Missä valtiossa ollaan toteutettu "demokraattista sosialismia", ilman lopullista lipsumista totalitarismiin? Chavez on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun sosialismi alkaa toimimaan demokraattisessa järjestelmässä. Toinen hyvä esimerkki on Hitler.

Sosialismi ja yksilövapauksia kunnioittava demokratia ovat toisensa poissulkevia yhteiskuntamalleja.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Tuukka Kuru kommentistasi. Kysmyksesi ovat ihan hyviä.

Kuten jo tuosta kirjoituksensi otsikosta näet, käsitän sosilismin ja kapitalismin olevan ne kaksi keskeisintä poolia, jotka mudostavat tavarayhteiskunnissa tuotantosuhteiden "navat" ja perustan. Ei liene olemassa sellaista tavarayhteiskunnan muotoa, jossa erityisesti tuotantosuhteiden osalta ei synny ristiriitaa.

Mitä näihin ns. olemassa oleviin ja menneisiin "sosialismeihin" tulee, ilmentävät ne omalta osaltaan tätä ristiriitaa. Suurten tuotantolaitosten ja omaisuuksien kansallistamiset johtavat aina vastavuoroisesti näitä omistamaan ja hallitsemaan pyrkivän pääoman kiristyvään otteeseen, josta seurauksena voivat olla myös sisällisodat. Raha ei koskaan luovuta valtaansa ihan vapaaehtoisesti kansalaisyhteiskunnille. Siinä sitten ehkä sivusta ihmetellään, miten tässä näin kävi.

"Sosialistisen" totalitarisimin synty "kapitalistisesta" totalitarismista ei ole mitenkään poikkeuksellista. Itse asiassa tavaryhteiskuntien tuotantosuhteiden historia on täynnä tätä tapausta. Jonkin tyyppinen "voiman ja vastavoiman laki" siis pelaa tässä sosialismi-kapitalismi-dynamiikassa. Se kertoo samalla, kuinka kompleksikasta on yhteiskuntien muuttuminen tavaratuotannon suuren pääoman ja työnjaon maailmassa.

Ihanneyhteiskunnat ovat ilmiesesti yhtä todellisia kuin ihannekaasut luonnontieteissä: malli on ihastuttava, mutta reaalimaailman olosuhteissa se toimii vain ontuen ja osittain.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Erilaisia sanoja ja sanahelinää on välillä aina käytettävä. Mitä mahtaa olla demokraattinen sosialismi? Siis mitä on demokraattinen? Siis mitä on sosialismi?

Onko olemassa epädemokraattista sosialismia? Millaista se on? Neuvostoliitossako sellainen yhteiskunta oli?

Onko jossain joskus saavutettu parempi yhteiskunta kuin ns. pohjoimainen hyvinvointiyhteiskunta? Tullaanko sellainen saavuttamaan?

Nalle Wahlroosin tekstit ovat karmeaa luettavaa aivan tavallisen ihmisen silmin. Ne kertovat koruttomasti sekä Rkp:n että Kokoomuksen linjan. Ulkomaankauppaministeri A.Stubb lausui täydellisesti yhtyvänsä Wahlroosin kantoihin.

Siis voi Suomea ja meitä aivan tavallisia suomalaisia. Kohtalomme on kurjistua.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos Erlando Salo kommentistasi.

Niin, noiden käsitteiden ekstaktiuden kanssa on erityisesti arkikäsitystä käyttäen ain niin ja näin. Ehkäpä vain matemaattisluonnotieteellisen tieteen parissa päästään kohtuullisen täsmälliseen käsitekuvailuun.

Its katson demokratian olevan kansanavaltaa, joka pohjautuu nimen omaan kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutustapaan kohdata sekä poliittinen että talouden maailma: se on samalla suhdetila tässä ihmisyhteisöjen maailmassa.

Sosialismin näkisin kumpuavan itsessään yhteiskunnasta, sen sosiaalisesta olemuksesta ja siinä olevista suhteista erityisesti vallitsevaan tavarain tuotantoon ja tuotannon tapaan. Tiedostettu omistussuhteiden merkitys korostuu sekä kapitalismissa että sosialismissa, koska omistaminen tuo samalla vallan mukaan tuotantosuhteisiin ja -tapaan ja sitä tietä myös päällysrakenteisiin, kuten yhteiskunnan poliittiseen ylärakenteeseen.

Mitä noihin B. Wahlrooseihin ja A. Stubbeihin tulee, on toinen näistä pankkiirina ja suurtilojen omistajan jo itsekin mitä ilmeisiimin kapitalisti pääoman ja tuotantosuhteiden kannalta, ja toinen puoluepoliittinen pääomavallan eräänlainen agentti kokoomuspuolueen mandaatilla. Tässä sitä on meillä kansalaisyhteiskunnan "proleilla" nähtävää ja arvioitava: kansanrintama odotuttaa itseään.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

"Voit siis olla ihan vapaasti "liberalisti" tms. myös DEMOKRAATTISESSA sosialismissakin."

Voi kun voisikin. Ongelma on ensinnäkin siinä, että jotain verotuksen tynkäähän tuollainen systeemi tulisi sisältämään ja silloin minulta ryöstetty vero käytetään asiaan johonkin ja minulla ei ole edes veto-oikeutta. Toisekseen demokratiaan sisältyy aina se optio, että yhdeksän voivat demokraattisesti vain päättää, että kymmenennen oma kuulukin hetkestä lukien heille. Demokratia, ajatuksen kauneudesta huolimatta, on lopulta vain enemmistön tyranniaa. Sosialismi ei poista millään muotoa taloutta käsiteistöstä, joten ei voida lähteä myöskään olemaan liberaaleja olematta sitä taloudessa. Kaikkeen liittyy taloutta jossain määrin. Esimerkiksi, jo olen niin fiksu, että muutaman vuoden työllä voin järjestää itselleni riittävästi pääomatuloa jolla tulen loppuelämäni toimeen, ei minulta saa sitä kieltää.

Itselläni on ihanteita ja näkemyksiä siitä, miten haluan elää. Vielä se ei ole mahdolista toteuttaa, koska suora siirtyminen elämään maatalopihapiiriin elämään haluammallani tavalla ei ole taloudellisesti mahdollist/kannattavaa. Siksi käytän aikaani yritystoimintani kehittämiseen, että voisin kohtuullisen ajan päästä siirtyä mieleiseeni ympäristöön kiireettömmyyden ympäröimäksi puuhastelemaan mielenkiintoisten innovaatioiden parissa. Pääni on täynnä ideoitta joiden testaamiseen en omaa taloudellisisa mahdollisuuksia vielä. Ehkä sitten joskus. Huomion arvoista vielä se, että ihanteita on omasta elintavasta eikä suinkaan siitä miten ihmiskunan tulisi toimia ja olla.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitos vain Alpi edelleenkin kommentistasi.

Pienyritystoiminta on liki samaa kuin työläisen toiminta oman työvoimansa kanssa, mutta tässä lisätuote jää ehkä muiden omistamien pääomien kierron ulkopuolle olematta lisäarvoa itse kapitalistille. Toki jos tuotoksesi on ns. tuotteistettu markkinoille, osallistuu se omalla tavallaan ainakin kansantalouden ylläpitoon: se on jo sinällään silloin sosialistista.

Niinpä pk-yrittäjyys soveltuu demokraattiseen sosialismiin varsin hyvin ja toimii sosialismi <-> kapitalismi-yhtälössä enemmän sosialismin eduksi kuin kapitalismin.

Tässä mielessäkin sinun "liberaalisuutesi" elää demokraattisessa sosialismissa varsin hyvin.

Toimituksen poiminnat