juhaniharjunharja

Aktiivinen PERUSTULO

Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja (vas) Anne Huotari esitää 23.3.2012 Viikkolehden kolumnissaan "Aktiivinen perustulo", että tässä perustulossa jokainen kansalainen saisi itse määritellä oman työnsä. Samalla tuo aktiivinen perustulo olisi hyödyllistä myös yhteiskunnan kannalta.

Otaksuttavasti tämä perustulo olisi sen suuruinen ja indeksillä turvattu, että sillä yksilö tulee toimeen ja myös eläkekertymä taattaisiin. Toki perheellisen osalta perustuloon on liitettävä lisää tarvittavia muita etuuksia ja toimeetulotukia asumistukineen.

Tämän perustulon ei tule kuitenkaan olla millään tavoin este siirtymisessä mihin palkkatyöhön tai pienyrittämiseen tahansa, jos kansalainen niin haluaa. Mutta tällöin tuon perustulon määrän voisi arvella olevan sidottua  kaikkeen muuhun tuloon niin, että se perittäisiin vaikka verotuksen kautta takaisin progressiivisen verotuksen myötä.

Ajatus on joka tapuksessa mielestäni hyvä ja pohdinnan alainen, lisäisihän se kansalaisten mahdollisuuksia varmennettuun toimeentuloon ja työhön, jota itsekin haluaa. Olisiko se myös askel demokraattiseen sosialismiin päin,  sekin tässä väikähtelee mielessäni. Joka tapauksessa se olisi pieni askel myös talouden demokratisoinnin suuntaan, kun kansalainen itse voisi olla oman työnsä määrittäjä. Tässä olisi samalla demokraattisen sosialismin modernin pienyrittäjyydenkin lähtökohta ilman tuskastuttavia ja siten työkykyäkin heikentäviä riskejä, mielen levottomuutta.

Kannatan siis lähtökohtaisesti tuota Anne Huotarin ajatusta aktiivisesta perustulosta. Siinä on yksi hyvä idea kansalaisyhteiskunnan perustan kehittämiseksi kohden modernia, demokraatista sosialismia.

Hymy

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Tietyllä tavalla aktiivista perustuloa voidaan pitää osana kansalaisen aktivoimista toimivaksi ja luovaksi kansalaiseksi ilman riippuvutta kapitalismin työvoimatavaran vuokrasuhteesta, missä kansalainen vertautuu pääoman kiertokulun lisäarvon tuotannon tavara- ja alistettuun riistosuhteeseen.

K Veikko

“jokainen kansalainen saisi itse määritellä oman työnsä”

Pitäisikö tämä oman työnsä määrittäminen sallia vain paskahommissa vai olisiko se laajempikin oikeus.

    Esimerkiksi juuri vankilasta vapautunut myymälävaras määrittelee itsensä kaupan kassahenkilöksi ...

Jos kenenkään muun kuin itsensämäärittelijän annetaan estää hänen ryhtymisensä mihin tahansa hyödylliseen toimeen yhteiskunnassa (vaikkapa ministeriksi), niin mikä tuon tahon pitäisi olla?

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Kiitokset kommentistasi Veikko Kukkonen.

Ajatukseen aktiivisesta perustulon oman työnsä määrittämiseen saa itse kukin antaa sen panoksensa, jonka osaa ja näkee tarpeelliseksi. "Paskahommista" itse kullakin on varmaan omat mietteensä. Tuon "myymälävarkaan" osalle ajan myötä tullee automaattisesti ohjaavana tekijänä se, että oman talouden aseman pönkittämiseen ei perustulon aikana tarvitse lähteä myymälän kassan tyhjentämisen kautta. Kleptomaniaan ovat sitten omat lääkkeensä...

Poliittisille tehtäville ja viroille ministeritasolla on jo olemassa omat määrittelijänsä eduskunnassa, joten siihen tuskin tulee muutoksen paineita.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

"Aivotutkija: Ammatin joutuu valitsemaan liian varhain
STT (24.3.12)
Suomen koulutusjärjestelmä pakottaa nuoren valitsemaan ammatin liian aikaisin, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller.
Ammatin joutuu valitsemaan hänen mukaansa jo silloin, kun itseymmärrys on vasta kehittymässä. Prosessissa tärkeitä ovat otsalohkot, jotka kypsyvät noin 25-vuotiaaksi asti.
- Nuoren älyllinen suorituskyky saattaa olla aikuisen tasolla, mutta tuntemus siitä, mitä hän haluaa tehdä elämässään ei välttämättä ole sellaisessa vaiheessa, että ratkaisuja kykenee tekemään, professori sanoo.
Müllerin mukaan aivojen kannalta olisi hyvä vähentää oppilaan valinnan mahdollisuutta peruskoulussa ja toisella asteella. Sitä vastoin korkeakoulussa pitäisi voida yhdistää erilaisia opintoja toisiinsa nykyistä vapaammin.
Jos ihmisellä on liikaa vaihtoehtoja ja liian vähän aikaa pohtia niitä, voi syntyä rasitustila, Müller kertoo. Hänen mukaansa noin 25-30 prosenttia opiskelijoista kärsii ainakin ajoittain toimintakykyä ja opiskelua haittaavasta ahdistuksesta tai masentuneesta mielialasta."

Aktiivinen perustulo näyttäisi sopivan aivotutkimuksen tuloksiinkin. Nuorella olisi samalla aikaa antaa itsekehitykselleen tilaa, mikä helpottaisi yksilönkehitystäkin. On ilmeisesti monia seikkoja, jotka puoltavat aktiivisen perustulon käyttöönottoa sekä ihmisyksilön että kansalaisyhteiskunnan kannalta. Kapitalismillehan se ei välttämättä tuo mitään etua, ehkä juuri päin vastoin, kun työvoimatavaran polkuhintainen halpasaanti (vaikkapa sitten se "paskaduuni") estyy.

Toimituksen poiminnat